Sain tänään aivan ihastuttavia kuvia Kirsiltä Jyväskylästä. Kirsi omistaa Galadrielin eli Lolan. Tässä kuvassa Lola yhdessä aussie Ronan kanssa.

kuva: VR

Tänään ilmoittelin vähän koiria loppukesän näyttelyihin ja siihen saa kyllä vallan mainiosti tuhlattua aikamoisen summan, puhumattakaan bensan hinnasta, kun näihin tapahtumiin ajelee. Ei ole koiraharrastus mikään halpa harrastus. Vaan voisihan sitä toisaalta harrastaa vaikka hevosia. Niiden summien rinnalla tämä koiraharrastus on vielä ihan pientä.

Ensi viikonloppuna on jälleen jännitettävää. Frisco starttaa hovawarttien edustajana tokon joukkue SM-kisoissa Oulussa. Koko Stelmo's-porukka pitää teille, Risco ja Katri, peukkuja! Lunakin taitaa vähän peukuttaa siskolleen Riialle. Pieksämäen näyttelyssäkin on Stelmo's-edustusta, joten jännitettävää todellakin riittää.

Minä itse vietän jälleen viikonlopun kissanäyttelyssä Mymlanin ja Ronjan kanssa. Kummallakin on Champion-titteli katkolla. Näyttelyn jälkeen tytöt keskittyvät lemmenpuuhiin. Mymlanin kiima jatkui 3 viikkoa ja se oli kyllä hermoja raastavaa! Se on laihtunut kovasti, koska ei mouruamiseltaan ja kieriskelyltään ole ehtinyt syödä. Eilen kiima loppui kuin seinään. Toivottavasti se näyttelyn jälkeen aloittaa kiiman taas uudelleen. Sulho jo odottelee kovasti ja saa pitää sukukalleutensa ainoastaan Mymlanin kiiman yli. Ronjan sulhoa vielä etsitään.

Toisena kuvana meidän vanhin eläin eli Lara. Lara viettää seesteisiä kastraatin päiviä.


Tässä sitten meidän nuorimmat eläimet. Ackelle tuli 2 marsua ystävänpäivänä. Acke on kauan puhunut joistain pienistä jyrsijöistä, jotka olisivat hänen omiaan eikä äidin isoja eläimiä. Tia (Woodyn, Romun ja Ronjan omistaja) on myös jyrsijäharrastaja ja suositteli meille marsuja. Sanoin Tialle, että ei muuta kuin Faunattareen. Hän piti meitä idiootteina ja sanoi, etteihän me osteta koiria tai kissojakaan mistään eläinkaupasta, ei kyllä marsujakaan. Ei siinä auttanut muu kuin mennä surffaamaan Suomen Marsuyhdistyksen pentulistalla ja mailailla kasvattajille. ;) 
Marsujen nimet ovat Pam Pam's Casban ja Andien Fix Me, kotoisammin BamBam ja Fix. Ne ovat teddymarsuja. Äiti ehkä vaikutti värivalintaan... BamBam on ihan kuin Anonda ja Fixin väreistä musta ja kulta ovat kuin suoraan merkkarihoffilta.
Molemmat ovat poikia, joten kasvatustyötä ei sitten näillä aloiteta! ;) Helanderin Kathrinan kanssa tosin nauroimme, että jos hän ottaisi tyttöjä ja aloitettaisiin yhdessä näiden kasvattaminen. Ehkä me kuitenkin vielä jaksetaan muutama vuosi näitä hoffeja...
Näiden marsujen kanssa on meidän miesväki ollut jo kerran ihan pihalla. Pate ja Acke soittivat minulle yhtenä päivänä hädissään treeneihin ja kertoivat, että marsuilla on varmaan kummallakin syöpä. Kotona sitten äiti selitti miehisille miehille, että ne siellä takajalkojen välissä olevan (isot) pallukat ovat pallit. Voi näitä miehiä!