Onpahan ollut viikko!
Ensin tuli Jyväskylästä suruviesti Maxin kuolemasta. Tieto oli kuin paha deja-vu parin vuoden takaiseen Jaffan kuolemaan. Onneksi ei ole suunnitelmissa vähään aikaan jättää omia koiria hoitolaan; voisi lähtö olla hiukka vaikeaa.

Retusta tuli tällä viikolla isä hieman ennen omaa 2-vuotissynttäriään. Elämä siis jatkuu. Fantasta tuli tässä rytäkässä isoäiti, mutta vain päivää myöhemmin vahvistui ultrassa, että sekin on pieniin päin. Pennut syntyvät pääsiäisenä. Gwendy synnytti uutena vuotena ja nyt sitten pääsiäisen ohjelmakin on perheessämme lyöty koiraharrastuksen takia lukkoon. Kiva kiva! Toisaalta pojillakin on jääkiekkoturnaus, joten ei tässä muutenkaan olisi mihinkään reissuun päässyt.

Omat koirat ovat saaneet tavallista enemmän lenkkiä, kun kerrankin ollaan ehditty. Gwendy pitäisi saada pentujen jäljiltä kuntoon. Lenkkeilyn seurauksena Luna ontuu sitten etupäätään. Toivottavasti vaiva menee ohi levolla. Lunalla kun ei ole liikunnassaan lenkillä mitään kohtuutta, vaan se on täysillä ihan alusta loppuun. Gwendy on sellainen camel boots-daami, että se juoksuttaa lenkkikavereitaan mitä ihmeellisimmissä pusikoissa kaikkien hajujen perässä. Sen luusto onneksi sen menon kestää, muttei Lunalla. Seuraus on sitten tässä ontumisessa.

Tässpä muutama otos pennuista (saa niistä vanhemmistakin "pennuista" lähettää kuvia):

Hagrid eli Rico pussailee kissan kanssa. Taitaa tulla vähän kotoinen olo.

He-Man eli Manu

Hurin eli Ramos

Indykin alkaa jo toipua alkujärkytyksestä ja leikkii yhä enemmän Novan kanssa.